Uuden sukupolven sekvensointiteknologiat (NGS): Muuttamassa genomiikkaa ja tarkkaa lääketiedettä. Opi läpimurtovaiheista, haasteista ja NGS:n tulevasta vaikutuksesta tieteen ja terveydenhuollon alalla.

• Johdanto uuteen sukupolveen sekvensoinnissa (NGS)
• Kuinka NGS-teknologiat toimivat: Perusperiaatteet ja metodologiat
• Merkittävät alustat ja innovaatiot NGS:ssä
• NGS:n sovellukset lääketieteessä, tutkimuksessa ja teollisuudessa
• NGS:n edut perinteisiin sekvensointimenetelmiin verrattuna
• NGS-teknologioiden haasteet ja rajoitukset
• Tietoanalyysi, tulkinta ja bioinformatiikka NGS:ssä
• NGS:n eettiset, oikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset
• Tulevat suuntaukset ja kehittyvät tapahtumat NGS:ssä
• Yhteenveto: NGS:n jatkuva kehitys ja sen globaali vaikutus
• Lähteet ja viitteet

Johdanto uuteen sukupolveen sekvensoinnissa (NGS)

Uuden sukupolven sekvensointiteknologiat (NGS) ovat mullistaneet genomiikan alan mahdollistamalla massiivisesti rinnakkaisen DNA:n ja RNA:n sekvensoinnin, mikä lisää läpimenoa samalla kun se vähentää kustannuksia ja aikaa verrattuna perinteiseen Sanger-sekvensointiin. NGS-alustat voivat luoda gigabittien verran sekvenssidataa yhdellä ajolla, mikä mahdollistaa genomeiden, transkriptiomeiden ja epigenomien kattavan analyysin. Tämä teknologinen harppaus on mahdollistanut edistyksen monilla alueilla, kuten personoidussa lääketieteessä, syöpägenomiikassa, tartuntatautien valvonnassa ja evoluutiobiologiassa.

NGS:n keskeinen periaate on miljoonien DNA-palasten samanaikainen sekvensointi, jotka sitten koottu ja analysoidaan laskennallisesti. Suurimmat NGS-alustat, mukaan lukien Illumina, Inc., Thermo Fisher Scientific (Ion Torrent) ja Oxford Nanopore Technologies, eroavat sekvensointikemialtaan, lukupituudeltaan ja läpimenoltaan, tarjoten joustavuutta monenlaisiin sovelluksiin. Esimerkiksi lyhytlukuteknologiat erottuvat korkean tarkkuuden varianttien havaitsemisessa, kun taas pitkät lukualustat ovat etuja monimutkaisten genomi-alueiden ja rakenteellisten varianttien ratkaisemisessa.

NGS:stä on tullut korvaamaton työkalu sekä tutkimuksessa että kliinisissä ympäristöissä. Sen sovelluksiin kuuluvat koko genomin sekvensointi, kohdennetut geenipaneelit, RNA-sekvensointi ja metagenomiikka. Kyky nopeasti luoda suurimittakaavaisia, korkearesoluutioisia tietoja on nopeuttanut löytöjä taudimekanismeista, biomarkkereiden tunnistamisesta ja terapeuttisesta kehityksestä. Kun NGS-teknologiat kehittyvät edelleen, ne lupaavat demokratisoida pääsyn genomi-informaation ja edistää innovaatioita biolääketieteen alalla (National Human Genome Research Institute).

Kuinka NGS-teknologiat toimivat: Perusperiaatteet ja metodologiat

Uuden sukupolven sekvensointiteknologiat (NGS) mullistavat genomiikan tutkimusta mahdollistamalla massiivisesti rinnakkaisen sekvensoinnin miljoonista DNA-palasista samanaikaisesti. NGS:n taustalla oleva keskeinen periaate on DNA:n fragmentointi, jota seuraa alustakohtaisien adapterien kiinnittäminen jokaiseen fragmenttiin. Nämä fragmentit immobilisoidaan joko kiinteälle pinnalle tai pisaroihin, missä ne käyvät läpi kloonivälin suuren määrän identtisiä DNA-molekyylejä. Tämä amplifikaatiovaihe on ratkaiseva sekvensoinnissa havaitun signaalin tuottamista varten.

Sekvensointi itsessään suoritetaan tyypillisesti yhdellä useista metodologioista, joista sekvensointi synteesin avulla (SBS) on laajimmin käytetty. SBS:ssä DNA-polymeraasi sisällyttää fluoresenssilla merkittyjä nukleotideja kasvavaan DNA-juosteeseen, ja emittoitua fluoresenssia havaitaan reaaliajassa emästen sekvenssin määrittämiseksi. Muita lähestymistapoja ovat sekvensointi ligointi avulla, joka käyttää DNA-ligaasia ja merkittyjä probeja, sekä yhden molekyylin reaaliaikainen (SMRT) sekvensointi, joka seuraa nukleotidien sisällyttämistä ilman aikaisempaa amplifikaatiota. Jokaisella menetelmällä on omat ominaisuutensa lukupituuden, tarkkuuden ja läpimenoajan suhteen.

NGS-alustat, kuten Illumina, Inc., Thermo Fisher Scientific ja Pacific Biosciences, ovat optimoineet näitä metodologioita saadakseen korkean tarkkuuden ja skaalautuvuuden. Saadut tiedot käsitellään erilaisten bioinformatiikka-alustojen kautta alkuperäisen DNA-sekvenssin rekonstruoimiseksi, geneettisten varianttien tunnistamiseksi ja jatkoanalyyseiksi. Rinnakkaisten prosessien, automaation ja edistyneen kemian yhdistelmä on NGS:n muutosvoiman taustalla genomiikatutkimuksessa ja kliinisessä diagnostiikassa.

Merkittävät alustat ja innovaatiot NGS:ssä

Uuden sukupolven sekvensointiteknologioiden kenttä koostuu dynaamisesta valikoimasta alustoja, joista jokainen tarjoaa ainutlaatuista innovaatioita, jotka ovat edistäneet genomiikkatutkimusta eteenpäin. Laajimmin käytetty alusta on Illumina’n sekvensointi synteesin avulla, joka hallitsee markkinoita korkean läpimenonsa, tarkkuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Illumina’n laitteet, kuten NovaSeq- ja NextSeq-sarjat, ovat mahdollistaneet suurmittakaavaiset projektit, kuten väestögenomiikan ja yksittäisten solujen sekvensoinnin, tuottamalla miljardeja lukuja per ajokerta alhaisilla virheprosentilla (Illumina).

Toinen merkittävä toimija on Thermo Fisher Scientific, jonka Ion Torrent -teknologia hyödyntää pusemikroneja. Tämä lähestymistapa havaitsee vetyioneja, jotka vapautuvat DNA-polymeroinnin aikana, tarjoten nopeaa sekvensointia joustavalla läpimenolla, mikä tekee siitä sopivan kohdennettuun sekvensointiin ja kliiniseen diagnostiikkaan (Thermo Fisher Scientific).

Pacific Biosciences (PacBio) on ollut edelläkävijä yhden molekyylin reaaliaikaisessa sekvensoinnissa (SMRT), joka tarjoaa pitkän lukupituuden ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä monimutkaisten genomi-alueiden, rakenteellisten varianttien ja täydellisten transkriptiokopioiden ratkaisemisessa. PacBio:n Sequel II -järjestelmä on merkittävästi parantanut lukupituutta ja tarkkuutta, helpottaen de novo genomin rakentamista ja epigenetiikan tutkimusta (Pacific Biosciences).

Oxford Nanopore Technologies on esitellyt kannettavia, reaaliaikaisia sekvensointilaitteita, kuten MinION, jotka voivat tuottaa ultrapitkiä lukuja ja toimia perinteisten laboratorioasetelmien ulkopuolella. Tämä teknologia muuttaa kenttäperäistä genomiikkaa, tautien valvontaa ja nopeita diagnostiikkoja (Oxford Nanopore Technologies).

Uusimmat innovaatiot näiden alustojen parissa sisältävät parannettuja kemikaaleja korkeamman tarkkuuden saavuttamiseksi, automaatiota läpimenon lisäämiseksi ja integrointia tekoälyn kanssa parempaa tiedoanalyysiä varten, jotka yhdessä laajentavat NGS:n soveltamisalaa ja vaikutusta tutkimus- ja kliinisissä sovelluksissa.

NGS:n sovellukset lääketieteessä, tutkimuksessa ja teollisuudessa

Uuden sukupolven sekvensointiteknologiat (NGS) ovat mullistaneet useita aloja mahdollistamalla nopean, suuritehoisen geneettisen aineiston analyysin. Lääketieteessä NGS on ratkaisevaa tarkassa onkologiassa, jossa se helpottaa toimenpiteiden tunnistamista syövässä, ohjaten kohdennettuja hoitoja ja parantaen potilastuloksia. Kliiniset diagnostiikat hyötyvät myös NGS:stä ei-invasiivisen sikiötestauksen, harvinaisten tautien diagnosoinnin ja tartuntatautien valvonnan kautta, mikä mahdollistaa geneettisten häiriöiden ja patogeenien aikaisemman ja tarkemman havaitsemisen (Yhdysvaltain Ruokavalvontavirasto).

Biolääketieteellisessä tutkimuksessa NGS nopeuttaa geeni-tauti-yhteyksien, epigenettisten muutosten ja transkriptiomisesti muutosten löydöksiä. Suurmittakaavaiset projektit, kuten ihmisen genomihanke ja syöpägenomi atlas, ovat hyödyntäneet NGS:ää geneettisten vaihteluiden ja syöpägenomiikan kartottamiseksi ennennäkemättömällä tarkkuudella (National Human Genome Research Institute). Viimeisin edistysaskel, yksittäisen solun sekvensointi, mahdollistaa soluheterogeneisuuden tutkimisen monimutkaisissa kudoksissa, tarjoten oivalluksia kehityksestä, immuunivasteista ja taudin etenemisestä.

Hoitoalan lisäksi NGS muuttaa maataloutta ja elintarviketurvallisuutta mahdollistamalla kasviominaisuuksien tunnistamisen, elintarvikkeissa esiintyvien patogeenien valvonnan ja elintarviketuotteiden aitouden varmistamisen. Ympäristötieteessä NGS tukee biodiversiteetin arviointeja ja mikrobiyhteisöjen seurantaa eri ekosysteemeissä (Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö). NGS:n skaalautuvuus, nopeus ja laskevat kustannukset laajentavat sen sovelluksia, tehden siitä korvaamattoman työkalun lääketieteen, tutkimuksen ja teollisuuden aloilla.

NGS:n edut perinteisiin sekvensointimenetelmiin verrattuna

Uuden sukupolven sekvensointiteknologiat (NGS) tarjoavat useita merkittäviä etuja perinteisiin Sanger-sekvensointimenetelmiin verrattuna, muuttaen perustavanlaatuisesti genomiikkatutkimusta ja kliinistä diagnostiikkaa. Yksi huomattavimmista eduista on läpimenon suureneminen; NGS-alustat voivat samanaikaisesti sekvensoida miljoonia tai jopa miljardeja DNA-paloja, mahdollistaen kattavan analyysin koko genomeista, eksomeista tai kohdennetuista alueista yhdellä ajolla. Tämä korkea läpimeno vähentää merkittävästi aikaa, joka vaaditaan sekvensointiprojekteihin, jotka olisivat kestäneet kuukausia tai vuosia Sanger-sekvensoinnilla (National Human Genome Research Institute).

Kustannustehokkuus on toinen suuri etu. DNA:n sekvensoinnin kustannus per emäs on romahtanut NGS:n myötä, mikä tekee suurmittakaavaisista projekteista, kuten väestögenomiikasta, syöpägenomiikasta ja metagenomiikasta mahdollisia ja saavutettavissa laajemmalle joukko tutkijoita ja kliinikoita (Illumina). Lisäksi NGS tarjoaa suuremman herkkyyden ja tarkkuuden alhaisten frekvenssivariaatioiden, rakenteellisten muutosten ja harvinaisista mutaatioiden havaitsemiseen, jotka usein jäävät perinteisiltä menetelmiltä huomaamatta.

NGS tarjoaa myös vertaansa vailla olevaa joustavuutta, tukea monenlaiselle sovellukselle, mukaan lukien koko genomin sekvensointi, kohdennetut geenipaneelit, transkriptiomin analysointi (RNA-seq) ja epigenettinen profilointi. Kyky useitaäntä näytteitä parantaa tehokkuutta entisestään, mahdollistaen useiden yksilöiden tai olosuhteiden samanaikaisen analyysin. Yhteenvetona, nämä edut ovat vahvistaneet NGS:n kultastandardeiksi nykypäivän genomiikassa, mahdollistaen löydöksiä ja kliinisiä sovelluksia, jotka olivat aikaisemmin saavuttamattomissa ensimmäisen sukupolven sekvensointiteknologioilla (Yhdysvaltain Ruokavalvontavirasto).

NGS-teknologioiden haasteet ja rajoitukset

Huolimatta uuden sukupolven sekvensoinnin (NGS) teknologioiden mullistavasta vaikutuksesta genomiikkaan ja molekyylibiologiaan, useita haasteita ja rajoituksia on edelleen olemassa. Yksi merkittävä huolenaihe on sekvensointidatan tarkkuus ja luotettavuus. NGS-alustat ovat alttiita erilaisille virheille, kuten emästen virheelliselle lukemiselle, homopolymerien aiheuttamille virheille, ja vaikeuksille sekvensoida toistuvia tai GC-rikkaita alueita. Nämä virheet voivat vaikeuttaa alaspäin suuntautuvia analyysejä, erityisesti sovelluksissa, jotka vaativat suurta tarkkuutta, kuten harvinaisten varianttien havaitsemisessa tai kliinisessä diagnostiikassa (Yhdysvaltain Ruokavalvontavirasto).

Toinen merkittävä rajoitus on tietoanalyysin monimutkaisuus. NGS tuottaa valtavia tietokantoja, jotka vaativat vankkaa laskennallista infrastruktuuria ja monipuolisia bioinformatiikka-alustoja käsittelemiseen, kohdistamiseen ja tulkintaan. Standardoidun analyysityönkulun puute ja erikoisosaamisen tarve voivat estää toistettavuutta ja vertailtavuutta eri tutkimusten välillä (National Human Genome Research Institute).

Näytteen valmistelu ja kirjaston rakentaminen lisäävät myös vaihtelua ja mahdollisia vinoumia, vaikuttaen kuten geneettisten alueiden kattavuuden yhtenäisyyteen. Lisäksi korkean läpimenon sekvensoinnin kustannukset, vaikka ne ovatkin laskeneet, pysyvät esteenä joillekin laboratorioille, erityisesti kun otetaan huomioon tiedon tallennus- ja analyysikustannukset (Maailman terveysjärjestö).

Lopuksi, eettiset ja yksityisyydensuojakysymykset nousevat esiin suurten geneettisten tietojen käsittelyssä ja jakamisessa, mikä edellyttää tiukkoja tietosuojatoimenpiteitä ja selkeästi määriteltyjä sääntelykehyksiä. Näiden haasteiden käsittely on olennaista NGS-teknologioiden laajemmalle omaksumiselle ja kliiniselle integroinnille.

Tietoanalyysi, tulkinta ja bioinformatiikka NGS:ssä

Uuden sukupolven sekvensoinnin (NGS) teknologiat tuottavat valtavia tietomääriä, mikä vaatii vankkoja tietoanalyysi-, tulkinta- ja bioinformatiikka-alustoja merkityksellisten biologisten oivallusten saamiseksi. Raakatiedot käyvät läpi laadunvalvonnan, adapterin leikkaamisen ja kohdistamisen viitegenomeihin tai de novo kokoamiseen riippuen sovelluksesta. Työkaluja, kuten FastQC, BWA ja Bowtie2, käytetään yleisesti näissä vaiheissa. Alaspäin suuntautuvat analyysit sisältävät varianttien havaitsemisen, geeniekspression kvantifioinnin ja rakenteellisten varianttien havaitsemisen, hyödyntäen ohjelmistoja kuten GATK, SAMtools ja STAR. NGS-datan monimutkaisuus ja -määrä vaativat skaalautuvaa laskennallista infrastruktuuria ja tehokkaita tietohallintastrategioita, usein hyödyntämällä pilvipohjaisia alustoja ja suorituskykyisiä laskentaklustereita (National Human Genome Research Institute).

NGS-tulosten tulkinta on kontekstisidonnainen, ja se sisältää geneettisten varianttien annotoinnin, polkuanalyysin ja integraation kliinisten tai fenotyyppisten tietojen kanssa. Tietokannat, kuten dbSNP, ClinVar ja Ensembl, tarjoavat oleellisia resursseja varianttien annotointiin ja priorisointiin. Bioinformatiikka-työnkulkujen on myös käsiteltävä haasteita, kuten sekvensointivirheitä, erävaikutuksia ja biologista vaihtelua, mikä vaatii tiukkoja tilastollisia menetelmiä ja validointivaiheita (Kansallinen bioteknologiatieto keskus). Lisäksi monimutkaisempien analyysien lisääntyvä käyttö, kuten multi-omican lähestymistavat ja yksittäisen solun sekvensointi, lisää tutkimusta ja vaatii kehittyneitä algoritmeja tiedon integroimiseen ja visualisointiin.

Lopulta NGS-pohjaisten tutkimusten onnistuminen riippuu sekvensointiteknologian, bioinformatiikka-osaamisen ja toimialakohtaisen tiedon vuorovaikutuksesta, korostaen monitieteisen yhteistyön merkitystä genomiikkatutkimuksessa (Euroopan bioinformatiikka-instituutti).

NGS:n eettiset, oikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset

Uuden sukupolven sekvensointiteknologioiden (NGS) nopea kehitys ja laaja käyttöönotto ovat herättäneet merkittäviä eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä (ELSI), joita on käsiteltävä huolellisesti. Yksi tärkeimmistä eettisistä huolenaiheista on informoidun suostumuksen kysymys, erityisesti koska NGS voi tuottaa suuren määrän sattumanvaraisia tai toissijaisia löydöksiä, jotka eivät liity testauksen ensisijaiseen syyhyn. Varmistaminen, että potilaat ymmärtävät sekvensoinnin laajuuden ja mahdolliset seuraukset, on monimutkainen haaste sekä kliinikoille että tutkijoille (National Human Genome Research Institute).

Yksityisyys ja tietoturva ovat myös kriittisiä, sillä genomiikkaan liittyvät tiedot ovat ainutlaatuisesti tunnistettavissa ja herkkiä. Väärinkäytön potentiaali, kuten geneettinen syrjintä työnantajien tai vakuutusyhtiöiden toimesta, edellyttää vankkoja oikeudellisia suojatoimia. Yhdysvalloissa Genetic Information Nondiscrimination Act (GINA) tarjoaa joitakin suojatoimia, mutta puutteita on yhä, erityisesti elinkeinovakuutuksessa ja pitkäaikaishoidossa (Yhdysvaltain tasa-arvovaltuutetun toimisto).

Sosiaaliset vaikutukset sisältävät mahdollisuuden terveyserojen lisääntymiseen, jos pääsy NGS-teknologioihin on rajoitettu sosioekonomisen aseman, maantieteen tai etnisyyden perusteella. Lisäksi geneettisten varianttien tulkinta voi kärsiä väestöpopulaatioiden aliedustuksesta viite-tietokannoissa, mikä johtaa eriarvoisuuteen diagnoosissa ja hoidossa (Maailman terveysjärjestö).

Näiden ELSI-haasteiden käsittely vaatii jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien, kuten potilaiden, kliinikoiden, tutkijoiden, eettisten asiantuntijoiden ja lainsäätäjien, kesken varmistaen, että NGS:n hyödyt toteutuvat samalla kun minimoidaan mahdolliset haitat ja edistetään tasa-arvoa.

Tulevat suuntaukset ja kehittyvät tapahtumat NGS:ssä

Uuden sukupolven sekvensointiteknologioiden kenttä kehittyy nopeasti, ja useat nousevat trendit ovat yhteydessä genomiikkatutkimuksen ja kliinisten sovellusten uudistamiseen. Yksi merkittävä kehitys on pitkän lukemisen sekvensointi, jonka alustoja ovat esitellyt Oxford Nanopore Technologies ja Pacific Biosciences. Nämä teknologiat mahdollistavat huomattavasti pidempien DNA-paloja sekvensoinnin, parantaen monimutkaisten genomi-alueiden, rakenteellisten varianttien ja haplotyyppifaasin tarkkuutta, joka on haaste perinteisille lyhyen lukemisen alustoille.

Toinen tärkeä trendi on tekoälyn (AI) ja koneoppimisen integroiminen NGS-tiedon analyysiin. AI-pohjaiset työkalut parantavat varianttien määritysten tarkkuutta, automatisoivat laadunvalvontaa ja mahdollistavat reaaliaikaisen sekvensointidatan tulkinnan, kuten Illumina ja muut alan johtajat ovat korostaneet. Lisäksi yksittäisen solun sekvensointi tuottaa ennennäkemättömiä oivalluksia soluheterogeneisuudesta, ja 10x Genomics mahdollistaa yksittäisten solujen korkean läpimenoanalyysin.

Tulevaisuudessa siirtyminen ultra-nopeisiin ja kannettaviin sekvensointilaitteisiin tekee genomiikasta helpommin saatavilla kliinisissä ja kenttäolosuhteissa. Kustannustehokkaiden, korkean läpimennon sekvensointimenetelmien kehittämisen odotetaan entisestään democratizoivan genomiikan, tukea suurmittakaavaisia väestötutkimuksia ja tarkkoja lääketieteen aloja. Kun sääntelykehyksiltä ja tietojen jakamisen standardeilta vaaditaan kypsyyttä, NGS-teknologioista tulee todennäköisesti integroituja rutiinidiagnostiikkaan ja personoituun terveydenhuoltoon, kuten Yhdysvaltain Ruokavalvontaviraston ohjeistuksessa genomiikasta on korostettu.

Yhteenveto: NGS:n jatkuva kehitys ja sen globaali vaikutus

Uuden sukupolven sekvensointiteknologioiden jatkuva kehitys muuttaa genomiikan kenttää, vauhdittaen mullistavia edistysaskeleita tutkimuksessa, kliinisissä diagnostiikoissa ja kansanterveydessä. Kun sekvensointialustat muuttuvat nopeammiksi, tarkemmiksi ja kustannustehokkaammiksi, niiden saavutettavuus kasvaa globaalisti, mahdollistaen laajemman valikoiman instituutioita ja maita hyödyntämään genomiikasta saatua tietoa. Tämä sekvensoinnin demokratisaatio on nopeuttanut löytöjä harvinaisten tautien geneettikössä, syöpägenomiikassa, tartuntatautien valvonnassa ja personoidussa lääketieteessä, edistäen uutta aikakautta tarkassa terveydenhuollossa ja väestötason tutkimuksissa (National Human Genome Research Institute).

Viimeisimmät innovaatiot, kuten pitkän lukemisen sekvensointi, yksittäisen solun genomiikka ja reaaliaikaiset kannettavat sekvensoijat, ovat ylittäneet sen, mitä on mahdollista, mahdollistaen laajemmat ja syvällisemmät analyysit monimutkaisista genomeista ja transkriptiomeista Nature. Nämä edistysaskeleet eivät ainoastaan paranna ihmisen biologian ymmärrystä vaan niitä hyödynnetään myös maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien pandemian varautuminen, antimicrobiaalinen vastus ja maatalouden kestävyys Maailman terveysjärjestö.

Huolimatta merkittävistä edistysaskelista, haasteita jää edelleen datan tulkintaan, eettisiin huomioihin ja NGS-teknologioiden tasa-arvoiseen saatavuuteen. Jatkuva kansainvälinen yhteistyö ja investoinnit bioinformatiikan infrastruktuuriin ovat ratkaisevia NGS:n etujen maksimoimiseksi samalla kun varmistetaan vastuullinen käyttö. Kun teknologia jatkaa kehittymistä, sen globaali vaikutus todennäköisesti syvenee, muokaten tieteen, lääketieteen ja kansanterveyden tulevaisuutta vuosikymmenten ajan.

Lähteet ja viitteet

• Illumina, Inc.
• Thermo Fisher Scientific
• Oxford Nanopore Technologies
• Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö
• Maailman terveysjärjestö
• Kansallinen bioteknologiatieto keskus
• Euroopan bioinformatiikka-instituutti
• Yhdysvaltain tasa-arvovaltuutetun toimisto
• 10x Genomics
• Nature